Seuraan työntekijäksi
Suomessa oli Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterin mukaan vuoden 2019 lopussa yhteensä 106 418 yhdistystä (PRH 2020). Urheiluseuroja on lajiliittojen ilmoitusten mukaan noin 10 000 ja niiden jäseninä on yli miljoona suomalaista. Urheiluseuratoiminta on ammattimaistunut viimeisten vuosien aikana ja seurojen toimintaan kohdistuneet vaatimukset ovat kasvaneet. Toiminnan pyörittäminen pelkästään vapaaehtoisten voimin voi tuntua työläältä. Työntekijän palkkaaminen vapaaehtoisten rinnalle voi mahdollistaa seuran kehittymisen uudelle tasolle. Seuratyössä toimii monenlaisia ihmisiä ja usein palkattuja työntekijöitä on vain yksi. Siksi on tärkeää miettiä, miten kaikkien hyvinvoinnista voidaan pitää huolta.
Seuraan palkatut työntekijät pystyvät järjestämään paremmin tapahtumia, lisäämään harrastajaryhmiä, suunnittelemaan taloudenhoitoa, tekemään varainhankinnasta säännöllistä ja suunnitelmallista sekä muuttamaan seuran hallituksen ja seura-aktiivien asenteita palkkatyötä suosivaksi.
Työntekijän palkkaus on suuri askel seuran toiminnassa. Koko seuran toimintakulttuuri muuttuu, johon on syytä valmistautua huolella. Vapaaehtoisten työtä ei voi korvata palkatulla työntekijällä ja siirtää kaikkia tehtäviä työntekijän hoidettavaksi. Vapaaehtoisilla on edelleen merkittävä rooli seuratyössä ja parhaimmassa tapauksessa työntekijä tukee vapaaehtoisia ja päinvastoin.
-
Vinkkilinkki: Sisäisen motivaation johtaminen seurassa
Frank Martelan Sisäisen motivaation johtaminen seurassa -artikkelin loppuosassa olevissa keltaisissa laatikoissa puhutaan esihenkilöstä seuraihmisen palvelijana, valmentajana, ihmisenä toiselle sekä suunnannäyttäjänä. Toimiessaan näiden työkalujen mukaan esihenkilö voi edistää seurassa työskentelevän henkilön sisäistä motivaatiota.
Tässä on opittu paljon uutta työnantajan velvollisuuksista, kun palkkasimme seuraan työntekijän.
On kyllä mahtavaa, että Topi on meidän seuralla töissä!
Kun palkkaamispäätös on tehty, kannattaa rekrytointi ja uuden työntekijän perehdytys hoitaa huolella. Selkeästi määritelty toimenkuva, avoin haku ja vastuuhenkilöiden nimeäminen edesauttavat rekrytoinnin onnistumisessa. Työntekijälle tulee nimetä esihenkilö, joka vastaa työntekijän työnohjauksesta ja työhyvinvoinnista sekä muista esihenkilövelvoitteista. Esihenkilötyö vaatii osaamista ja ajallisia resursseja, vaikka sitä hoidettaisiin vapaaehtoistyönä.
Useimmiten on suositeltavaa, että ensimmäinen seuraan palkattava työntekijä olisi koko seuran kehittämiseen ja hallituksen työskentelyyn lisäarvoa tuova seuran toiminnanjohtaja. Toiminnanjohtajalla tulisi olla kyky kehittää seuraa kokonaisuutena ja mahdollistaa tulevaisuudessa uusia palkkauksia.
Rekrytoinnin aluksi tulisi määrittää mitä tehtäviä ja vastuita työhön kuuluu ja mitkä ovat tärkeimmät määrälliset ja laadulliset tavoitteet tehtävässä. Lisäksi olisi hyvä miettiä mitä valmista osaamista tehtävässä vaaditaan heti aloitusvaiheessa.
-
Seuran työntekijän rekrytointiprosessi
- Aikatauluta ja vastuuta
Tuloksellisen rekrytoinnin yksi perusedellytyksistä on selkeä aikataulutus ja työnjako rekrytoinnin osalta - Määritä tarpeesi huolella
Käytä alussa tehtävänkuvan ja haettavan profiilin määrittämiseen niin paljon aikaa ja vaivaa kuin se vaatii. - Laadi informatiivinen ja erottuva työpaikkailmoitus
Tarpeen ja vaatimusten tulisi heijastua ilmoituksesta kirkkaasti, jotta oikeat henkilöt voivat kiinnostua tehtävästä. Ilmoitus on oltava myös houkutteleva ja erottuva. - Valitse oikeat hakukanavat
Valitse hakukanavat kohderyhmän käyttäytymisen, älä tarpeiden tai perinteiden mukaan. - Sitouta seurasi väki työnantajalähettiläiksesi
Kun potentiaalinen tuleva seurakollega suosittelee tehtävää ja seuraa, se on vakuuttava myyntipuhe. - Valmistaudu haastatteluihin huolella
Laadi haastattelurunko, joka todella auttaa sinua selvittämään, miten henkilö tulisi selviytymään hakemastaan tehtävästä. - Jätä hyvä hakijakokemus Kokemus muodostuu kaikesta siitä, mitä ehdokas kokee ollessaan tekemisissä seuran kanssa rekrytointiprosessin aikana.
- Aikatauluta ja vastuuta
-
Työnantajan velvollisuudet
Kun urheiluseura ryhtyy työnantajaksi, sitä koskevat samat velvoitteet kuin muitakin työnantajia. Työnantajana toimiminen tuo mukanaan lakeja ja sääntöjä, joiden mukaan urheiluseuran on toimittava. Urheiluseuran hallituksen on syytä tutustua huolellisesti työnantajan ja esihenkilön vastuisiin ja velvoitteisiin jo ennen palkkaamispäätöksen tekemistä.
Työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, kun
- on tehty työsopimus (kirjallinen)
- työtä tehdään toiselle osapuolelle
- työ on vastikkeellista eli siitä saadaan korvaus
- työntekijä on sitoutunut tekemään työnsä
- työntekoa johdetaan ja valvotaan.
Työsuhteen velvollisuudet
- sovitaan työn alkaessa (lojaalisuusvelvoite ja salassapitoasiat)
- työtapaturmavakuutus työntekijälle
- työsuojelu ja työterveyshuolto
- palkanmaksu vähintään kerran kuukaudessa
- sairasajan palkka TES:n mukaan.
Työsopimuksessa huomioitavia seikkoja:
- kirjallinen työsopimus
- ei muotovaatimuksia
- lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen (oikeusrekisterikeskus)
- nuoren työntekijän erityisasema.
Työsopimuksen pituus – toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen?
Määräaikaisuudelle täytyy olla perusteltu syy:
- työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava esim. kesätyö
- muu toimintaan tai palvelujen kysynnän vakiintumattomuuteen tai suoritettavaan työhön liittyvä perusteltu syy
Työaika
Työaikaa on työhön käytetty aika sekä aika, jolloin työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä (3 §). Laissa on edelleenkin oma säännöksensä matkustamiseen käytetyn ajan työaikaan lukemisesta. Matkustamiseen käytetty aika on työajaksi luettavaa aikaa vain, jos sitä on samalla pidettävä työsuorituksena.
Työntekijän palkka
Työntekijälle maksetaan nettopalkka. Sovitusta bruttopalkasta työnantaja pidättää työntekijältä:
- ennakonpidätyksen verokortin mukaan,
- työntekijän osuuden TyEL ja työttömyysvakuutusmaksusta,
- sekä tekee ilmoituksen tulorekisteriin.
Työnantajan sivukulut palkanmaksun yhteydessä:
- työeläkevakuutus TyEL (koskee 17-52 -vuotiaita)
- työttömyysvakuutusmaksu (koskee 17-52 -vuotiaita)
- työnantajan sairasvakuutusmaksu (koskee 16-67 -vuotiaita)
-
Linkkivinkki: Opas seura-ammattilaisen palkkaamiseen
Seura voi palkata ensimmäisen työntekijänsä johonkin erityiseen tehtävään. Palkkaukseen voi saada tukea esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriön seuratukea hakemalla.
Jos seuralla ei ole taloudellisia edellytyksiä palkata ammattilaista yksin, yhteispalkkaus toisen työantajan kanssa voi olla mahdollinen ja hyvä reitti seuran tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteispalkkaus sopii erityisesti tilanteeseen, jossa käynnistetään jotakin uutta toimintaa yhteistyössä palkkaavien organisaatioiden kesken tai toteutetaan jotakin rajattua osa-aluetta, kuten kerhojen ohjausta. Vaihtoehtoina ovat
1) osa-aikatyö kahdessa tai useammassa seurassa tai
2) työntekijän palkkaus yhden seuran kautta, jolloin muut ostavat työpanoksen kyseiseltä seuralta.
Palkkausesimerkkejä löytyy seura-ammattilaisen palkkausoppaasta.
Vinkit urheiluseuraan palkattavalle
Huomioithan seuraavia asioita…
- Liity oman alasi ammattiliittoon ja työttömyyskassaan. Jäsenyys kerryttää ansiosidonnaista päivärahaa. Eli jos jäät työttömäksi, saat työttömyyskorvausta, jonka suuruus määritellään palkkasi perusteella.
- Tee aina kirjallinen työsopimus. Jos et ymmärrä kaikkia sopimuksen kohtia, kysy ammattiliittosi asiantuntijalta neuvoa.
- Jos olet työsuhteessa, muista, että yrittäjän vastuu on työnantajalla, ei työntekijällä.
Työtehtävät
Työtehtävistä voidaan sopia kirjallisesti tai suullisesti. Myös vakiintuneella käytännöllä on merkitystä, jos työntekijä tekee pitkähkön aikaa tiettyjä töitä. Mitä väljemmin työtehtävistä on osapuolten kesken sovittu, sitä helpommin työnantaja voi työnjohto-oikeutensa perusteella muuttaa niitä.
Ehto ”työntekijä on velvollinen tekemään muutakin työnantajan hänelle osoittamaa työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena” saattaa käytännössä merkitä sitä, että työntekijä on velvollinen tekemään lähes mitä tahansa työnantajan määräämää työtä sovitulla palkalla. Jos taas on sovittu vain tietystä työstä (esimerkiksi kirjanpidosta), työntekijällä ei voi vastoin tämän suostumusta teettää muuta työtä.
Työaika
Työajan pituudesta ja sen sijoittelusta kannattaa sopia mahdollisimman selvästi (myös ruokatauosta). Mitä väljemmin työajasta on sovittu, sitä helpommin työnantaja saa yksipuolisesti muuttaa noudatettua käytäntöä.
Jos siis työsopimuksessa on sovittu tietyistä työajoista (esim. ma–pe klo 8–16), työnantaja ei voi niitä muuttaa ilman työntekijän suostumusta tai irtisanomisperustetta. Jos työsopimuksessa ei ole sovittu mitään työajoista eikä työaika ole pitkähkön ajan kuluessa vakiintunut työsuhteessa noudatettavaksi ehdoksi, työnantaja saa määrätä työntekijän työajoista.
Myös sovittu tuntimäärä tulee olla merkittynä työsopimukseen. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota työaikaehtoon silloin, kun sovitaan vaihtelevasta työajasta.
Työsopimuksen päättäminen
- määräaikainen työsopimus päättyy työsopimuksen mukaisesti
- irtisanominen
- irtisanomisajat (työntekijällä ja työnantajalla oma)
- työnantajalla irtisanomisen syy ja menettely tulee olla selkeä
-
Esimerkkimalli työsopimuksesta
Oppaassa malleja millainen työsopimuksen tulisi olla
Jaa sivu eteenpäin