Seuran hyvinvointia tukevat toimintamallit

Hyvinvoinnin toimintasuunnitelma

Urheiluseuran hyvinvointisuunnitelman avulla työntekijöiden hyvinvointia pystytään järjestelmällisesti kehittämään ja seuraamaan. Hyvinvointisuunnitelman laatiminen osoittaa seuran työntekijöille, että heidän hyvinvoinnilla on merkitystä. Organisaation panostaminen hyvinvointiin rohkaisee työntekijöitä kiinnittämään huomiota omaan jaksamiseen sekä nostamaan esille epäkohtia.

Kirjallista hyvinvointisuunnitelmaa on yksinkertaista seurata ja noudattaa. Siitä on helppo tarkistaa toimenpiteet hyvinvoinnin edistämiseksi ja seuraamiseksi. Suunnitelmaan on hyvä kirjata myös hyvinvoinnista vastaavat henkilöt. Jokainen urheiluseura voi tehdä hyvinvointisuunnitelmasta oman näköisen ja omiin tarpeisiin sopivan. On selvää, että isojen ja pienten seurojen hyvinvointisuunnitelmien tarpeet ovat erilaiset. Urheiluseuran koko tai mikään muukaan syy ei ole riittävä peruste sille, miksi työhyvinvointiin ei kiinnitetä huomiota. ​

Lisää vinkkejä ja huomioita erityisesti urheiluseurojen työhyvinvointisuunnitelmien rakentamiseen löytyy Seuratoiminnan työhyvinvoinnin kehittäminen -hankkeen aikana laaditusta hyvinvoinnin toimintasuunnitelma ohjeistuksesta.

Urheiluseurojen hyvinvointisuunnitelma

Epäasiallinen kohtelu ja häirintä urheiluseurassa

Häirintä ja epäasiallinen kohtelu urheiluseuroissa on aina vakava ja tuomittava asia. Kaikkien urheiluseurassa toimivien henkilöiden pitää saada harrastaa ja työskennellä turvallisessa ilmapiirissä ilman pelkoa. Näin ei kuitenkaan valitettavasti aina ole. ​Työturvallisuuslaissa kielletään häirintä, joka aiheuttaa työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa. Häirintä on järjestelmällistä ja jatkuvaa kielteistä toimintaa tai käyttäytymistä. Joissakin tapauksissa jo yksittäinen teko voi olla laissa kiellettyä häirintää.​

Kaikki kielteinen käyttäytyminen ei ole häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua. Esimerkiksi lievät, yksittäiset teot, kuten satunnaiset epäasialliset puheet, eivät ole sellaista. Yksittäiset erimielisyydet tai satunnainen sopimaton kielenkäyttö ei ole häirintää, vaikka niistä aiheutuisikin pahaa mieltä.​ Työnantajan työnjohtovaltaan kuuluvat päätökset ja toimet saatetaan kokea epäasiallisiksi. Työnantajalla on kuitenkin oikeus suunnitella, johtaa ja valvoa työntekoa. Työnantajalla on myös toimivalta päättää työtehtävien laadusta, laajuudesta ja työtavoista sekä työpaikan menettely­tavoista. (Työsuojelu.fi)

Työpaikalla häirintää on​

• Toistuva uhkailu, pelottelu​
• Ilkeät ja vihjailevat viestit​
• Väheksyvät ja pilkkaavat puheet​
• Maineen tai aseman kyseenalaistaminen​
• Seksuaalinen häirintä​
• Työnteon jatkuva perusteeton arvostelu ja vaikeuttaminen​
• Työyhteisöstä eristäminen.​

Häirintään voi liittyä myös työnjohto­-oikeuden väärinkäyttöä esim.

• Työtehtävien laadun tai määrän perusteeton muuttaminen​
• Sovittujen työehtojen muuttaminen laittomin perustein​
• Epäasiallinen työnjohtovallan käyttäminen​
• Nöyryyttävien tehtävien antaminen.

Korjaamalla työoloja voidaan ehkäistä myös häirintää

Työnantajan tulee olla tietoinen, jos työpaikalla esiintyy häirintää ja mahdollisuuksien mukaan estää häirinnän syntyminen. Samalla tavalla urheiluseuran johdon tulee sitoutua ja valmistautua häirinnän ehkäisyyn.

Häirintää ehkäiseviä toimia ovat esimerkiksi​

• Johdon selkeä ilmaus siitä, että häirintä ei ole hyväksyttyä (nollatoleranssi)​
• Hyvän käyttäytymisen pelisäännöt​
• Ennalta laadittu toimintaohje, jonka avulla häirintään puututaan johdonmukaisesti ja tehokkaasti​
• Toimihenkilöiden perehdyttäminen häirinnän välttämiseen ja ehkäisemiseen​
• Esimiesten kouluttaminen häirinnän havaitsemiseen, selvittämiseen ja poistamiseen.

Toimintaohje epäasiallisen käytöksen ehkäisemiseen, selvittämiseen ja poistamiseen

Urheiluseuroissa on usein runsas määrä erilaisilla rooleilla ja tehtävillä varustettuja toimihenkilöitä. Heidän joukkoon kuuluu palkallisia työntekijöitä sekä vapaa-ajalla toimivia vapaaehtoisia. Johtokunnan ja valmentajien lisäksi olennainen osa toimintaa ovat esimerkiksi talkoolaiset ja urheilevat lapset huoltajineen. Epäasiallisen käytöksen ehkäisy ja siihen puuttuminen voi tuntua vaikealta tehtävältä muun muassa kirjavan seuraväen takia. ​Jokaisella seuratoiminnassa mukana olevalla henkilöllä tulee olla tiedossa henkilö, johon ottaa yhteyttä ikävien tilanteiden sattuessa kohdalle.

Urheiluseurassa saattaa herätä seuraavanlaisia kysymyksiä: ​

1. Kuka on vastuussa seuran työntekijöiden käytöksestä tai kohtelusta? ​
2. Miten toimihenkilöiden käytöstä valvotaan ja miten siihen tarvittaessa puututaan?​
3. Miten mm. harrastajat ja huoltajat velvoitetaan toimimaan asiallisesti esimerkiksi valmentajia kohtaan? ​
4. Miten ongelmatilanteiden ratkaisusta saadaan tasapuolista ja johdonmukaista? ​
5. Miten työturvallisuuslaki otetaan huomioon vapaaehtoisten kanssa? ​

• Miten esimerkiksi vapaaehtoisten työtehtävät pidetään kohtuullisina ja kohtelu sitä kautta asiallisena?​

• Millaista käytöstä vapaaehtoisilta voidaan vaatia ja miten heidän epäasialliseen käytökseen puututaan? ​

Kirjalliset toimintaohjeet vaikeiden tilanteiden varalle ​antaa harrastajille ja työntekijöille turvallisen väylän nostaa epäasiallinen kohtelu esille sekä auttaa seuran johtoa puuttumaan epäasialliseen käytökseen johdonmukaisesti. Väestöliitto ja suomalainen urheilu ovat yhteisessä Et ole yksin -hankkeessa luoneet urheiluseuroille suunnattuja ohjeita ja malleja epäasialliseen käytöksen ennaltaehkäisyyn. Tutustu materiaaliin alla olevan linkin kautta. 

Epäasiallisen käytöksen ennaltaehkäisy – Et ole yksin